Nettihuijaukset eivät ole vain nykyilmiö
Mitä enemmän yhteiskuntamme toiminnot siirtyvät verkkoon, sitä helpommaksi erilaisten asioiden hoitaminen tulee. Enää ei tarvitse välttämättä jonottaa passihakemuksen kanssa tai marssia ravintolaan tilaamaan ruokaa, puhumattakaan monista muista hallinnollisista tai koulutuksellisista aiheista. Mutta kun pankeissakaan ei enää ole fyysistä rahaa, siirtyvät myös varkaat ja huijarit internetin puolelle.
Nettihuijareiden historia ulottuu siihen, mistä internetin käyttökin on alkanut. Ensimmäiset tunnetut nettihuijaukset ovat Yhdysvalloista vuodelta 1994, jolloin julkkisten nimiä käytettiin väärennetyissä luottokorteissa ja niillä tehtiin verkko-ostoksia. Kun vuonna 1998 verkkokaupat yleistyivät, myös korttipetosten määrä kasvoi rajusti. Tietoturva-asiat eivät olleet läheskään samalla tolalla kuin ne tänä päivänä ovat.
Yleisimmät huijaukset
Jokainen meistä on joskus saanut sähköpostia prinssiltä jostain kaukaisesta maasta, joka ilmoittaa, että miljoonaperintö olisi nyt tarjolla. Nykyään sähköpostiohjelmat osaavat tunnistaa roskapostit ja siirtää ne pois, mutta ikävä kyllä moni ei ymmärrä, mistä on oikeasti kyse. Sähköpostien ohella huijarit ovat laajentaneet esimerkiksi tekstiviesteihin, joilla ohjaillaan uhri huijaussivulle. Huijaussivun tarkoituksena on urkkia henkilö- ja maksutietoja. Viime vuosina myös sosiaalisen median kanavien kautta, kuten Facebookin, on tullut lukuisia kalasteluyrityksiä. Yleisimmät näistä ovat niin sanottuja romanssihuijauksia.
Romanssihuijauksessa henkilö, useimmiten nainen ja keski-iän paremmalla puolella, saa viestin tietyn maan armeijassa olevalta sotilaalta ja hän tarvitsee kipeästi rahaa päästäkseen kotiin, sairaalaan tai muuhun vastaavaan paikkaan. Viestissä vedotaan tunteisiin ja pyritään uskottelemaan, että jonkinlainen suhde on mahdollinen. Lupausten varjolla moni on menettänyt jopa 250 000 euroa siirtämällä sokeasti tuntemattoman rakkauden perässä rahoja huijarin tilille. Häpeä saattaa estää heitä tekemästä rikosilmoitusta, mutta onneksi huijauksista tiedottaminen on lisääntynyt ja kynnys tehdä ilmoitus netin kautta madaltunut. Rahoja harvemmin saa koskaan takaisin.
Jos romanssihuijauksissa uhri usein syyttää itseään omasta hölmöydestään, on huijauslinkkejä ja feikkisivustoja huomattavasti hankalampi välttää sekä tunnistaa. Monet huijaussivustoista ovat niin taitavasti tehtyjä, etteivät ne juuri eroa oikean pankin tai verkkomaksupalvelun sivuista. Linkin tai sivuston osoite on hyvä tarkistaa, sillä feikkisivustot eivät luonnollisesti voi käyttää aidon sivuston nettiosoitetta. Osoite on aina jotain muuta, esimerkiksi jokin kirjain on väärä tai osoitteen pääte selkeästi epäluotettava. On syytä muistaa, ettei myöskään pankki tai muu taho kysele pankkitunnuksia tai muita tietoja koskaan puhelimitse tai viestitse.
Ennakointi ja toimiminen
Nettihuijauksia voi parhaiten välttää olemalla varovainen sekä ennakoimalla. Helpommin sanottu, kuin tehty. Koska mikään ei välttämättä ole internetissä sitä, miltä näyttää, on kuitenkin parempi olla aina hieman epäileväinen. Tarkista onko tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä olevan linkin osoite epämääräinen ja keneltä se on oikeasti tullut. Älä luota nettisivuilta tuleviin yllätysvoittoihin tai arvontoihin – varsinkaan, jos et ole mihinkään edes osallistunut. Nettihuijarin tunnistaa suurista lupauksista, uhkailemalla julkaista arkaluontoisia tietoja tai sinua vaaditaan tekemään jotain kovalla kiireellä. Kiireen on tarkoitus saada sinut tekemään virheitä.
Tarkista lisäksi omat laitteet: käytäthän suojattua yhteyttä (lukko osoiterivillä sekä https-alku osoitteessa), vahvaa salasanaa ja eri salasanaa eri paikoissa sekä mahdollista kaksivaiheista tunnistusta. Muista myös hoitaa ohjelmiston päivitykset ajallaan.
Jos kaikesta huolimatta joudut huijauksen uhriksi, pidä pää kylmänä ja toimi näin:
- Tee rikosilmoitus.
- Ilmoita muille asianomaisille, kuten pankille tai verkkokaupalle.
- Sulje pankki- ja luottokortit sekä vaihda salasanat.
- Ota mahdolliset kuvakaappaukset talteen.
- Varoita muita huijauksesta sosiaalisen median tai Kyberturvallisuuskeskuksen avulla.
Etenkin iäkkäämpien ystävien, sukulaisten ja läheisten kanssa kannattaa ottaa aihe puheeksi, jotta ikäviltä tapauksilta vältytään. Kerro heille, miten toimia, jos puhelimeen, tablettiin tai tietokoneeseen tulee viesti, joka vaikuttaa oudolta.
