Tekoäly ottaa nyt niin huikeita harppauksia, että tavallisen tallaajan on vaikea pysyä kehityksen kelkassa mukana. Uusia termejä tuntuu putkahtavan uutisissa esiin joka viikko ja pian kaikki jo puhuvat niistä. Vielä hetki sitten kukaan meistä ei ollut kuullutkaan ChatGPT:stä. Jos huomaat raapivasi päätä kahvipöytäkeskustelun siirtyessä tekoälyyn, kannattaa tutustua tähän sanastoon.
Tekoäly eli AI: Koneen kyky toistaa perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä tai luovuutta.
Yleinen tekoäly eli AGI: Tekoälyn seuraava suuri kehitysaskel. AGI tulee sanoista Artificial general intelligence ja se viittaa entistä kehittyneempää tekoälyyn, joka voisi oppia suorittamaan tehtäviä, paremmin kuin ihmiset, sekä kehittää omia kykyjään.
Algoritmi: Lista ohjeita, joita tekoäly seuraa suorittaessaan tehtäviä.
Antropomorfismi: Meillä ihmisillä on taipumus liittää inhimillisiä ominaisuuksia eläimiin ja esineisiin. Esimerkiksi chatbotin kanssa jutellessa on helppo ajatella sen olevan itsetietoinen, inhimillinen olento, joka voi tuntea iloa ja surua.
Chatbotti: Ohjelma, joka simuloi kieltämme ja kommunikoi ihmisten kanssa tekstin välityksellä.
ChatGPT: OpenAI:n kehittämä chatbotti, joka perustuu suuriin kielimalleihin.
Google Bard: Googlen oma chatbotti, joka toimii samalla tavalla kuin ChatGPT, mutta se hakee tietoja verkosta. ChatGPT ei ole yhteydessä Internetiin.
Koneoppiminen: Koneoppimisessa kone oppii datasta itse, ilman erillistä ohjelmointia. Kone analysoi suuria määriä dataa ja rakentaa sen pohjalta malleja, joiden avulla se tekee jatkossa ennusteita. Oppiminen ja päätöksenteko kehittyvät sitä mukaa, kun dataa kertyy.
Syväoppiminen: Koneoppimisen alalaji, joka peilaa ihmisaivojen kykyä käsitellä ja yhdistellä tietoa, sekä tehdä johtopäätöksiä. Prosessi käyttää useita eri parametreja monimutkaisten kuvioiden tunnistamiseksi kuvissa, äänessä ja tekstissä.
Neuroverkko: Neuroverkko on laskennan malli, joka jäljittelee ihmisaivojen rakennetta ja jonka tavoitteena on tunnistaa monimutkaisia kuvioita datassa. Oleellinen termi syväoppimisessa.
Tekoälyn etiikka: Arvot, joihin nojaten tekoälyä kehitetään. Niiden tarkoituksena on muun muassa estää tekoälyä vahingoittamasta ihmistä. Myös algoritmeissä piilevät ennakkoasenteet ovat keskeinen kysymys tekoälyn etiikasta keskusteltaessa.
Tyylin siirto: Olemme kaikki nähneet mediassa esimerkkejä siitä, millaisia kuvia tai tekstejä tekoäly voi laatia tehtävänannon perusteella. Tällä on valtava potentiaalinen vaikutus esimerkiksi taiteen luomiseen. Tekoälyä voi esimerkiksi pyytää luomaan Rembrandtin omakuvan uudelleen sellaisena, että se vastaa Picasson tyyliä.
Vinouma eli bias: Chatbottien opetus perustuu kielimalleihin. Ongelma on, että opetuksessa käytettävä tieto voi olla epätäydellistä. Tämä johtaa siihen, että tekoäly alkaa suosia tietynlaisia lopputulemia, joihin liittyy esimerkiksi rasistisia oletuksia.
Stokastinen papukaija: Termi, joka nousee esiin tekoälyn tietoisuudesta keskusteltaessa. Sillä tarkoitetaan, että papukaijan tavoin tekoäly voi matkia ihmisen puhetta oikeasti ymmärtämättä sanojen merkitystä. Vaikka esimerkiksi ChatGPT tuottaa hyvinkin uskottavan kuuloista tekstiä, stokastinen papukaija -oletuksen mukaan sillä ei ole laajempaa ymmärrystä kielestä, vaan se tuottaa tekstiä ainoastaan laskennallisten todennäköisyyksien perusteella.
Turingin testi tai Turingin koe: Kuuluisa matemaatikko ja tietojenkäsittelyn uranuurtaja Alan Turingin vuonna 1950 kehittämä testi, joka pyrkii tarjoamaan vastauksen kysymykseen “voivatko koneet ajatella?” Testi arvioi koneen kykyä käyttäytyä ihmisen tavoin. Kone läpäisee testin, jos ihminen ei pysty erottamaan, onko keskustelukumppani kone vai ihminen.
Lähteet: CNET