Nykyään tietoa etsitään perinteisten uutislähteiden lisäksi paljon esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Verkosta löytyy valtava määrä tietoa, josta osa on luotettavampaa ja osa vähemmän luotettavaa. Verkosta löytyy tiedon lisäksi valeuutisia, trollien väitteitä ja propagandaa. Disinformaatio ja misinformaatio ovat aikamme valitettavia ilmiöitä. Siinä missä disinformaatio on tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa, misinformaatio leviää, kun hämäräperäisiä väitteitä ja sisältöjä jaetaan eteenpäin harjoittamatta esimerkiksi lähdekritiikkiä.
Kriittinen suhtautuminen auttaa tunnistamaan disinformaation ja misinformaation. Mitä paremmin medialukutaidot ovat hallussa, sitä epätodennäköisemmin surffaaja haksahtaa väärään tietoon ja levittää sitä tietämättään eteenpäin.
Tunne lähteesi
Kuten sanottu, jotkut lähteet ovat selvästi luotettavampia kuin toiset. Vaikka kaikkia uutissisältöjä saa tarkastella kriittisellä otteella, on huomattavasti järkevämpää luottaa vaikkapa Ylen artikkeliin kuin tuntemattoman henkilön kirjoituksiin sosiaalisessa mediassa. Tämä ei tarkoita, etteikö kansalaisjournalismi voisi olla arvokas tiedon lähde, mutta sisällöntuottajan luotettavuutta on syytä arvioida tapauskohtaisesti.
Yksi hyvä tapa arvioida tiedon laatua, on verrata sitä muihin uutislähteisiin. Tukevatko muut lähteet väitettä? Luotettava sisällöntuottaja yleensä myös kertoo omista lähteistään selkeästi. Jos väitteet perustuvat “hyvän ystävän” tai “erään lääkärin” sanomisiin, kannattaa niihin suhtautua varauksella. Myös sisällöntuottajan historia kannattaa tarkistaa. Se on sosiaalisessa mediassa helppoa. Koska tili on perustettu ja paljonko seuraajia sillä on? Näyttääkö sisältö ammattimaiselta ja millaista palautetta sisällöntuottaja on saanut?
Ymmärrä konteksti
Sen lisäksi, että tarkistat tarinoiden, valokuvien ja videoiden lähteet, kannattaa miettiä, millaisessa kontekstissa se on julkaistu. Onko sisällön tarkoitus olla objektiivinen uutisraportti, vai onko kyseessä kenties sarkastinen kirjoitus? Missä sosiaalisessa mediassa jaettava tieto on alunperin peräisin? Monet sosiaalisen median alustat, kuten Facebook ja X, tarjoavat myös erilaisia moderointi-ja faktantarkistustyökaluja, jotka auttavat arvioimaan julkaisuissa jaettua tietoa.
Tunnista tutut kaavat
Valeuutiset on suunniteltu leviämään mahdollisimman nopeasti. Sisältöä, joka on shokeeraavaa, uskomatonta tai polarisoivaa, jaetaan todennäköisemmin eteenpäin. Sosiaalisessa mediassa tämä tarkoittaa sitä, että virheellinen tieto voi alkaa trendata ja näin tavoittaa yhä useampia ihmisiä. Viraaleja shokkiväitteitä arvioidessa kannattaakin miettiä, miten sisältö on rakennettu. Ovatko julkaisut selkeästi puolueellisia? Onko ne suunniteltu herättämään voimakkaita reaktioita? Valeuutisilla on harvoin myöskään näyttää väitteidensä tueksi luotettavaa todistusaineistoa. Moni valeuutinen on tunnistettavissa, kun lukija malttaa omistaa pienen hetken sen arvioimiseen. Valitettavan moni jakaa uutisia eteenpäin sen enempää niihin paneutumatta.
Tutki asiaa
Jos ei itse ole varma siitä, onko kyseessä luotettava tieto, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Nykyään verkosta löytyy useita palveluja, jotka on omistettu disinformaation havaitsemiselle. Esimerkiksi Snopes.com tekee taustatutkimusta ja faktantarkistusta koskien ajankohtaisia uutisaiheita. FactCheck.org tutkii hallitusten ja muiden organisaatioiden esittämiä väitteitä ja pyrkii avaamaan, mikä sisällöissä on totta ja mikä ei.
Lue myös: Yleisimmät tietoturvauhat, joilta älypuhelin tulee suojata
Lähteet: WIRED