Viime aikoina mediassa on uutisoitu tapauksista, joissa eri yrityksiin ja toimijoihin on kohdistunut hyvin ammattimaisia huijausyrityksiä. Muun muassa Iltalehti kertoi jääkiekkojoukkue SaiPan haksahtaneen huijaukseen, jossa turkkilaiselta taholta lähetetyssä sähköpostissa ehdotettiin markkinointiyhteistyötä. Pitkälle edenneistä neuvotteluista ehti aiheutua seuralle suuri lasku, ennen kuin huijaukseen havahduttiin. Vastaavaa huijausta todisti hiljattain läheltä myös Wepardin toimitusjohtaja Christina Daous. Hänen konsulttiasiakkuuksiinsa kuuluvaa, tunnettua virolaista urheilijaa lähestyttiin niinikään sähköpostilla.
– Häneen otettiin yhteyttä hänen kotisivuiltaan löytyvän virallisen sähköpostin kautta ja ehdotettiin sponsoriyhteistyötä, Daous kertoo.
Yhteistyöstä kiinnostunut taho näytti toimivan Iso-Britanniasta käsin ja urheilijalta toivottiin tiedusteltiin, millaisella summalla sponsoridiili syntyisi.
– Tiedustelu tuli aivan oikeannäköisestä sähköpostista ja kun firman googletti, siltä löytyi asiallisen näköiset verkkosivut. Kaikki y-tunnuksia myöden näytti olevan kunnosssa, Daous kuvailee.
Tapaaminen Milanossa
He vastasivat ehdotukseen omalla tarjouksellaan. Paluupostissa ehdotettiin tapaamista, jotta neuvotteluita voitaisiin viedä eteenpäin. Tapaaminen sovittiin lopulta Milanoon. Daous ja hänen asiakkaansa tapasivat mahdolliset tulevat yhteistyökumppaninsa omassa majoituskohteessaan, Hilton-hotellissa. Tapaamiseen saapui kaksi asiallisen tuntuista, itäeurooppalaiselta vaikuttavaa miestä. He tunsivat aihealueen ja olivat selvästi tehneet paljon taustatyötä.
– He olivat tutustuneet urheilijaan hyvin. He tiesivät tämän saavutuksista ja suunnitelmista. He tunsivat myös Viron ja osasivat kysellä oikein hyviä kysymyksiä, Daous jatkaa.
Tapaamisen edetessä miesten puheet alkoivat kuitenkin epäilyttää häntä.
– Jossain vaiheessa ajattelin, että nyt alkaa kuulostaa vähän hassulta. He väittivät sponsoroivansa esimerkiksi F1-tason urheilijoita ja jonkin verran alaa tuntevana totesin, että joku tässä nyt mättää, koska en ole koskaan kuullutkaan tällaisesta yrityksestä moottoriurheilun kentällä.
Epäilykset osoittautuivat oikeiksi
Tapaamiseen saapuneet miehet olivat kertoneensa olevansa komissiolla toimivan välitysfirman edustajia ja sponsoridiilin varsinainen maksaja olisi heidän kolmannen tahon asiakkaansa. Daous ja hänen asiakkaansa olivat varautuneet siihen, että hommassa saattaisi olla joku “juju” ja puheet komission maksamisesta saivat heidät varpailleen. Epäilykset osoittautuivat oikeiksi varsinaisen tapaamisen jälkeen.
– Kun tulimme kotiin, sain sähköpostia, johon oli kirjattu sopimuksen tiedot. Viestistä löytyivät myös välitysfirman edustajan tiedot ja kopio hänen passistaan. Tunnistimme, ettei kyseessä ollut aito passi, Daous sanoo.
Siinä vaiheessa he alkoivat tutkia yhteistyökumppaninsa taustoja.
– Verkkotunnus oli rekisteröity hiljattain. Katsoimme verkkosivuja tarkemmin ja sieltä paljastui kaikkea outoa. Linkit eivät toimineet ja kuvia oli otettu kuvapankista.
Daous päätti ottaa yhteyttä Iso-Britannian Hän lähetti henkilötiedot viranomaisille, josta tuli vahvistus, että passin henkilö ja yritys eivät liity toisiinsa. Verkosta löytyi myös linkkejä vastaaville huijaussivustoille.
– Homma olisi mennyt eteenpäin niin, että miehet olisivat allekirjoittaneet sopimuksen ja sanoneet tekevänsä ensimmäisen tilisiirron meille. He olisivat lähettäneet meille maksuvahvistuksen ja meidän tehtävämme olisi ollut tämän jälkeen maksaa komissio, Daous kuvailee.
“Näin ne huijausyritykset toimivat”
Hän on tyytyväinen, että rahan menetys rajoittui lopulta Milanon matkaan, sillä asiassa olisi voinut käydä paljon huonommin.
– Näin jälkikäteen kun katsoo ja purkaa asiaa, on helppo nähdä, että juuri näinhän ne huijausyritykset toimivat. Siinä vaiheessa se keskustelu oli kuitenkin tosi asiallista ja spesifiä. Taustatyötä oli tehty reilusti. Lopulta digitaalinen jalanjälki ja väärennetty henkkari olivat ne, mistä he jäivät kiinni.
Daous varoittaa kaikkia yrittäjiä ja muistuttaa, että tuntemattomilta tahoilta tulevien yhteydenottojen kanssa kannattaa aina harjoittaa tervettä skeptisisimiä.
– Lähtökohtaisesti epäile kaikkia oman verkoston ulkopuolelta tulevia ehdotuksia. Tee tarvittava taustatyö, tutki yrityksen tiedot, äläkä maksa mitään, ellet ole asiasta satavarma.
Lue myös: Tunnista misinformaatio