Deepfake tai syväväärennös mahdollistaa yhä uskottavampien huijausten tehtailun ja se on yksi keskeisimmistä aiheista keskusteluissa tulevaisuuden turvallisuusuhista. Kun tekoälyn luomista video- ja ääniväärennöksistä tulee yhä uskottavampia, on niin yritysten kuin yksityishenkilöiden tärkeää pysyä valppaina. Deepfake-huijauksilla voidaan pyrkiä huijaamaan rahaa tai esimerkiksi harjoittamaan poliittista vaikuttamista.
Uudenlainen uhka
Instituutioilla ja suurilla yrityksillä on yleensä lukuisia sääntöjä ja käytäntöjä, joiden avulla ne pyrkivät suojautumaan huijausyrityksiä vastaan. Tekoälyn nopea kehitys kuitenkin vaatii turvallisuuskäytäntöjen jatkuvaa päivittämistä ja vastuuhenkilöiden valppautta. Muun muassa Hongkongissa raportoitiin tekoälyä hyödyntäneestä huijauksesta, joka maksoi yritykselle yli 20 miljoonaa euroa. Myös Suomessa yrityksiin kohdistuu tekoälyhuijauksia. Varmennuspalveluyhtiö Regulan raportin mukaan vuonna 2023 37 prosenttia yrityksistä ilmoitti kohdanneensa äänihuijauksia ja 29 prosenttia videohuijauksia, kertoo EY. Deepfake-huijauksia toteutetaankin yhä useammin sujuvalla suomen kielellä.
Yksityishenkilö saattaa törmätä deefake-materiaaliin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi politiikoista tai muista julkisuuden henkilöistä leviää paljon videoväärennöksiä, joten erikoiselta vaikuttavaan sisältöön ja lähteisiin täytyy muistaa aina suhtautua kriittisesti. Myös perinteinen googlaaminen auttaa selvittämään materiaalin todenperäisyyden.
Myös yksilöihin voi kohdistaa deepfake-huijauksia esimerkiksi sähköpostien tai puhelujen muodossa. Varsin tavallinen huijaus on puhelu tai viesti, jossa kerrotaan perheenjäsenen olevan hätätilanteessa ja tarvitsevan rahaa välittömästi. Vastaavaa taktiikkaa on käytetty vuosikausia, mutta hyvin toteutettu deepfake tekee huijauksista aiempaa uskottavampia. Tällaisissa tapauksissa on aina hyvä ottaa kyseiseen perheenjäseneen yhteyttä jotakin toista kautta. Myös turvasanan käytöstä sopiminen auttaa tunnistamaan, onko yhteydenottaja todella sitä mitä väittää olevansa.
Kriittisyyttä, koulutusta ja lainsäädäntöä
Deepfake-teknologiaa käytetään entistä hienostuneempien huijausten tekemiseen. Huijauksilta vastaan voi suojautua parhaiten lisäämällä tietoisuutta aiheesta sekä kehittämällä ajantasaisia turvamekanismeja. Yrityksissä on tärkeää, että henkilöstö saa aiheesta koulutusta, jotta jokainen tunnistaa huijausyritykset. Valppaus ja kriittisyys ehkäisevät huijauksia tehokkaasti. Tällä hetkellä vielä suuri tekoälyn tuottamasta materiaalista on tunnistettavissa väärennöksiksi suhteellisen helposti. Lisäksi uudet tekniset ratkaisut ja investoinnit auttavat suojaamaan yrityksiä. EY suosittelee yrityksille myös kaksivaiheista varmennusta, useiden henkilöiden suorittamia tarkistuksia ja luottamuksellisen tiedon huolellista suojaamista turvallisuuden parantamiseksi.
Laajemmassa mittakaavassa myös poliitikoilla ja globaaleilla toimijoilla on suuri vastuu tekoälyn uhkiin vastaamisessa. Euroopan Parlamentti sääti viime vuonna maailman ensimmäinen kattavan, tekoälyn käyttöä sääntelevän lain. The AI Act -laki pyrkii asettamaan ihmisten turvallisuutta parantavia rajoitteita nopeasti kehittyvän tekoälyn käytölle.
Myös paljon hyvää
Deepfake-huijauksia vastaan voi taistella myös tekoälyn avulla. Markkinoilla tulee jatkuvasti uusia syväväärennösten tunnistustyökaluja ja tekoälyyn perustuvia äänen- ja kasvontunnistustekniikkaa.
Vaikka huijauksilla voidaan saada paljon vahinkoa aikaan, on tärkeää muistaa, että tekoäly on ennen kaikkea valtava mahdollisuus. Tekoäly mahdollistaa yrityksille ja instituutioille huikeita teknologisia ratkaisuja. Yritykset ovat jo valjastaneet tekoälyn käyttöönsä ja tulevaisuudessa sen rooli vain kasvaa.
Lue myös: Ammattimaiset huijausyritykset yleistyvät: tunnettu urheilija havahtui sponsoridiilin outouksiin
Lue myös: Tekoäly huolestuttaa – näin uhat ja mahdollisuudet nähdään
Lue myös: Suurimmat teknologiatrendit 2024
Lähde: Tech News World, EY, Euroopan Parlamentti